Vieraantunut katsoja – Q-teatterin Pääomani (2020)
Esitystila on yksityiskohtia myöten hallittu. Valkoisen, koruliikettä muistuttavan näyttämön pinnanmuodot rakentuvat vitriineistä, jotka rajaavat tilaan näennäisen yksityisiä alueita. Kuin vastineena sille istun katsomossa hengityssuojain kasvoillani. On marraskuu ja suojasään aika. Katsomossa istuu puolet tavanomaisesta yleisömäärästä. Kaikilla on kasvomaskit, jotka estävät tehokkaasti tunnistamisen. Samalla ne vapauttavat velvollisuudesta, joka lankeaa täytettäväksi aina ennen esityksen alkua: tavoittaa katse,…
Harvennushakkuut kulttuurielämän ekosysteemeissä: mitä uusi leikkausesitys tarkoittaa ja miksi kulttuurialan tulevaisuuden voi turvata vain sen oma järjestäytyminen?
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti tiistaina 12.10. alustavan esityksen hallituksen kevään kehysriihessä päättämistä kulttuurin, liikunnan, urheilun, nuorisotyön ja tieteen rahoituksen leikkaamisesta. Esitys on menossa hallituksen viiden puolueen pöydälle ja siitä eduskuntaan äänestettäväksi. Alustava esitys ehti kuitenkin jo heti ilmestyessään herättää katastrofin tunnelmia koronarajoitusten, arvaamattomien viranomaispäätösten ja yleisen taloudellisen turvattomuuden koettelemalla kulttuurialalla. Esityksessä yhteensä 43:n miljoonan säästötavoitteesta…
#MiksiEnLuotaPoliisiin, eli mitä Helsingin poliisin toiminnasta Elokapinan mielenosoituksessa pitäisi oikein ajatella?
Viime perjantaina 8.10. Elokapina järjesti mielenosoituksen Valtioneuvoston linnalla osana kymmenpäiväistä Syyskapinaa. Rauhanomaisen mielenosoituksen tarkoituksena oli päästä keskusteluyhteyteen poliitikkojen, erityisesti valtiovarainministeri Annika Saarikon kanssa ja vaatia edellisen viikon mielenosoitusten tapaan hallitusta julistamaan Suomeen ilmastohätätila. Paikkavalinta pyrki tuomaan mielenosoituksen sanoman näkyväksi poliittiselle johdolle samaan tapaan kuin aiemmat mielenilmaukset Eduskuntatalon edustalla. En ollut itse paikan päällä mielenosoituksessa, mutta paikalta…
Sivusta
Dramaturginen luenta on alusta dramaturgiselle ajattelulle. Sivulla julkaistut kirjoitukset lähestyvät taiteen tekemistä ja yhteiskunnallista todellisuutta vaihtelevista näkökulmista. Kantavana pyrkimyksenä on tuoda esiin yhteyksiä teorian ja käytännön sekä eri taiteenlajien piirissä käytävien keskustelujen välille. Yhteistä teksteille on todellisuuden havainnoiminen dramaturgisesti.
Kirjoittajasta
Klaus Maunuksela on dramaturgi, kirjoittaja ja taiteilija-tutkija, jonka tausta on erilaisissa työryhmissä, vapaamuotoisissa kollektiiveissa ja yhteiskunnallisissa liikkeissä. Hän on kirjoittanut tekstejä erilaisiin verkkolehtiin, näyttämö- ja ääniteoksiin sekä Työstäkieltäytyjän käsikirjan (2019) yhdessä yhdeksän kirjoittajan kanssa. Parhaillaan hän työstää taiteellista väitöstutkimusta kielellisen vastatuotannon dramaturgisista operaatioista.
Dramaturginen luenta 